Herttoniemen historia – kartanoista moderniksi kaupunginosaksi
Siinä missä nykyään seisoo Opus Business Park, on aikanaan käyskennelty Herttoniemen kartanon pelloilla ja mailla. Vuosisatojen saatossa Herttoniemi on kasvanut kylästä kartanoseuduksi, huvila-alueeksi ja lopulta viihtyisäksi lähiöksi ja työpaikkakeskittymäksi.
Opus Business Park on vahvasti ja ylpeästi herttoniemeläinen, joten kurkistetaan hieman tarkemmin alueen historiaan.
Keskiaikaisia hautaröykkiöitä ihan Opuksen vieressä
Herttoniemen menneisyys ulottuu kauas: alueelta on löydetty pronssikautisia hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita, joita voi yhä käydä ihmettelemässä Sorsavuorenpuistossa Herttoniemenrannassa tai Hitsaajankadun ja Itäväylän välisellä kalliolla, aivan Opus Business Parkin vieressä.
Nykyään Herttoniemi on tärkeä yrityskeskittymä – ja on oikeastaan ollut sitä vuosisatoja. Se on sijainnut tärkeiden kauppareittien varrella ja rannoilla on liikkunut paljon kauppiaita ja kalastajia.
Kartanoiden Herttoniemi: rälssitiloista huvilaunelmiin
Uuden ajan alussa Herttoniemi oli tärkeällä paikalla Vantaanjoen suulla. Seudulle muodostui rälssitiloja, joita hallitsi pitkään Jägerhornien aatelissuku. 1600–1700-lukujen vaihteessa omistajaksi nousi tullitarkastaja Petter Wetter, jonka aikana tilat (mm. Herttoniemen ja Kulosaaren kartano) yhdistyivät suureksi kokonaisuudeksi. Petter Wetter luovutti Herttoniemen kartanon pojalleen Abrahamille, minkä jälkeen 1700-luvun lopulla kartanon omistajat vaihtuivat tiheään.
1800-luvun loppupuolella Herttoniemi alkoi saada toisenlaista leimaa: huvila-asutus levisi nopeasti, ja kartano vuokrasi runsaasti rantatontteja Helsingin herrasväelle.
Maatalouskylä Helsingin laidalla
Suomen itsenäistymisen jälkeen Herttoniemi oli vielä pieni, pitkälti maatalouden varassa elävä kylä, jossa arki pyöri puutarhojen, torppien ja pikkumökkien ympärillä.
1920- ja 30-luvuilla maisema alkoi kuitenkin muuttua: teitä rakennettiin ja yritystoiminta lisääntyi. Sähkö saatiin Herttoniemeen 1920-luvulla, 1930-luvulla puhelinluettelosta löytyivät jo numerot poliisiasemalle, kartanolle ja kauppoihin. Bussit alkoivat kulkea 1937.
Herttoniemessä elettiin samanaikaisesti kylämäistä arkea ja kasvavan työpaikka-alueen alkua – yhdistelmä, joka näkyy alueen luonteessa edelleen.
Opus Business Parkin osoitteen, Hitsaajankadun, nimi juontuu tietysti tästä alueen teollisesta menneisyydestä. Kun Herttoniemen kartanon maat kaupungin oston jälkeen kaavoitettiin satama- ja yrityskäyttöön, oli Hitsaajankatu ympäristöineen teollisuus- ja varastokorttelien aluetta.
Herttoniemestä Helsingin kaupunginosa
Helsingin maalaiskuntaan kuulunut Herttoniemi liitettiin osaksi Helsinkiä suuressa alueliitoksessa 1946. Sodan jälkeinen asuntotarve vauhditti rakentamista; Länsi-Herttoniemi rakentui pääosin 1940–50-luvuilla, Roihuvuori (aiemmin Itä-Herttoniemi) 1950–60-luvuilla.
Suunnittelussa haluttiin korostaa luonnonläheisyyttä: talot sovitettiin maastoon, kalliot ja puut jätettiin osaksi pihoja ja puistoverkkoa.
Herttoniemen sataman muuttamisesta asuntoalueeksi päätettiin jo 1986, ja rakentaminen käynnistyi 1990-luvulla. Lopputuloksena syntyi Herttoniemenranta, merellinen kaupunginosa aivan Opus Business Parkin kyljessä.
Herttoniemen vahvuus on ollut vuosisatojen ajan sama: sijainti. Lähellä keskustaa, meren äärellä ja hyvien yhteyksien varrella se on ehtinyt olla kylä, kartanotalous, huvila-alue, lähiö ja yrityskeskittymä.
