Kaakkoon kallellaan
Juuri oikealla paikalla
Opukseen on helppo tulla – niin autolla, metrolla kuin muillakin kulkuvälineillä.
Lämmin, 440 ajoneuvon pysäköintihalli ja sähköinen kulunvalvonta varmistavat, että yritysten vuokraamat autopaikat ovat aina omassa käytössä. Lyhyempää paikoitusta varten on runsaasti kadunvarsipaikkoja suoraan Opus Business Parkin edessä.
Opuksen läheltä liikennöi lukuisia linjoja Helsingin eri alueille ja muualle pääkaupunkiseudulle. Pyöräilijöitä hemmotellaan lämpimällä pyöräparkilla ja sosiaalitiloilla.
Näin lähellä olet
5 min.
metrolla Sörnäisistä tai Kalasatamasta
8 min.
autolla Pasilasta
10 min.
metrolla Helsingin keskustasta
20 min.
metrolla Helsingin keskustasta
Aivan naapurissa
Tiesitkö tämän Herttoniemestä?
Herttoniemi on nimensä mukaan niemi. Herttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi Hertonäs, mutta se on esiintynyt myös muodoissa Hertte nesse (1513), Hertenese (1520), Hertones (1548), Hertugenäs (1555). ”Hertto-” on mahdollisesti johdettu muinaisruotsin sanasta härtoghe, joka on tarkoittanut herttuaa. Herttoniemen suomenkielinen nimi olikin vielä 1950-luvulla ”Herttuaniemi”. Herttoniemi on ehkä nimetty Porvoon tutkintakäräjillä vuonna 1405 mainitun Laurens Herthogen mukaan.
Herttoniemen muuta nimistöä Länsi-Herttoniemen nimistössä nähdään kaksi teemaa: eläimet (Siilitie, Susitie, Karhutie, Hirvitie) ja hiihto (Hiihtomäentie, Mäenlaskijantie, Hiihtäjäntie). Herttoniemen yritysalueella hyödynnetään ammattinimikkeitä (Sahaajankatu, Mekaanikonkatu, Konemestarinkatu). Herttoniemenrannan katunimistö periytyy teollisuusalueelta ja satamasta (Hitsaajankatu, Paasivaarankatu, Bengtankuja).
Herttoniemi on ollut asuttu jo 1100-luvulta lähtien. Metroaseman lähellä on säilynyt pronssikautinen hauta. Suomalaisperäiset, säilyneet paikannimet Herttoniemen alueella kertovat hämäläisestä asutuksesta ennen ruotsalaisten kolonisaatiota keskiajalla. Herttoniemen kylä oli vanhimpia Helsingin pitäjässä, ja Herttoniemen kartano on Itä-Helsingin vanhin. Kartano on kuulunut Jägerhorn-suvulle 1500-luvulla. Kreivi Augustin Ehrensvärd osti Herttoniemen tilan 1752, jolloin sen alueet ulottuivat Puotilaan, Malmille ja Viikkiin ja sisälsi nykyisen Myllypuronkin. Myöhempi Herttoniemen kartanon omistaja oli Ruotsin vallan ajan viimeinen komendantti Cronstedt.
